Hetkiä historiasta, osa 3

Alkuaikojen seuralaistoiminta Nuorkauppakamari oli muista järjestöistä poiketen ainoa yhdistys, jossa perhe haluttiin olevan mukana. Tämä takasi vaimon positiivisen suhtautumisen miehen aktiiviharrastukseen. Siihen aikaan eivät naiset päässeet vielä jäseniksi. Haluttiin kuitenkin, että koko perhe oli toiminnassa jollain tavalla mukana, jolloin JC-toiminta oli koko perheen harrastus. Jokainen kamari toteutti seuralaistoimintaa omalla tavallaan. Ehkä yleisin käytäntö oli se mitä Kaarinan kamarissakin tehtiin eli puheenjohtajan puoliso veti seuralaistoimintaa. Jos se tuntui liian rankalta tai ei muuten sopinut, saatettiin valita 2-3 seuralaista, jotka yhdessä hoitivat homman. Teimme yritysvierailuja, kotivierailuja ja rahaprojekteja. Yritysvierailuja tehtiin niin omien kuin muidenkin kamareiden yrityksiin. Nuorkauppakamari avasi portteja moniin paikkoihin ja aina löytyi joku joka joskus oli itsekin kuulunut järjestöön. Kokoonnuimme myös toistemme luona jonkun teeman puitteissa. Oli meillä kerran selvännäkijäiltakin. Emme tainneet oikein saada tarpeeksemme tai oikeanlaista viestiä, sillä selvännäkijän lähdettyä, jatkoimme itse korteista ennustamista. Teimme rahaprojekteja sekä itsenäisesti että yhdessä jäsenten kanssa. Yksi parhaimpia onnistumisia oli lastenjuhlien järjestäminen kaarinalaisessa koulussa. Siellä oli paljon hyvää ohjelmaa ja ennen kaikkea paljon kävijöitä. Kun Oulussa oli valtakunnallinen kokous, Kaarinan kamarista lähti bussillinen jäseniä ja seuralaisia markkinoimaan ”Koulusta työelämään”-projektia sekä Kallea kansalliseksi varapuheenjohtajaksi. Matka oli huippu hauska ja tunnelma oli huipussaan varsinkin takaisintulomatkalla. Joku ehdotti, että lähdetään joukolla Osakan maailmankokoukseen ja kerätään rahaa erilaisilla projekteilla. Porin kohdalla pysähdyimme nakkikioskille ostamaan syötävää. Kaikki nauroivat niin ettei sämpylöiden tilaamisesta meinannut tulla mitään. Myyjä kysyikin olemmeko päässeet lomalle takana olevasta mielisairaalasta. Kaarinaan päästyämme olimme ideoineet 153.000 markan projektit. Päätimme myös lähteä hakemaan ”suurin osallistujamäärä”-palkintoa Osakasta ja tavoite saavutettiin. Seuralaiset olivat mukana monessa – niin hyvissä kuin huonoissakin rahaprojekteissa. Yksi parhaimmista oli Aira Samulinin tanssivan muotishown tuominen Turkuun ensimmäistä kertaa. Keräsimme yrityksiltä vaatteet muotinäytökseen, rakensimme kulissit...

Mitä tapahtui 40 vuotta sitten perjantaina 3.3.1978

Oli perjantai  3.3.1978, siis tasan 40 vuotta sitten. Aurinko nousi klo 7:18.47 ja UK:n hittilistan numero ykkösenä soi Abban Take a Chance on Me. Myös Piisparistillä sijaitsevassa Hartwall Oy:n tiloissa tulisi samaisena iltana tapahtumaan. 20 nuorta miestä Kaarinan ja Turun vaikutusalueelta oli päättänyt perustaa uuden nuorkauppakamarin suhteettoman suureksi paisuneen Turun nuorkauppakamarin rinnalle. Paikalle oli kutsuttu myös Turun kummikamarin silloinen keskusliiton puheenjohtajan Harri Fagerström avaamaan tämän pian historiaa tekevän Kaarinan nuorkauppakamariksi kastetun kamarin perustamiskokouksen. Tämä oli Kaarinan nuorkauppakamarin alku ja tuskin tiesi ensimmäisenä puheenjohtajan ohjaisiin hyppäävä Tor-Erik Schoultz, että Kaarinan kamari tulisi vielä kirjoittamaan Suomen historiaa ja porskuttamaan läpi vuosien vahvana ja arvostettuna kamarina. Osa meistä nykyisitä kamarilaisista on ollut mukana kamarimme toiminnassa kohdusta saakka vanhempiemme  rakentaessa kamarimme perustaa, mikä kertookin nykyisin Airiston kamarina tunnetun kamarimme luomasta kuuluisasta JC-salvan vaikutuksesta jopa tuleville sukupolville. Onnitelkaamme tänään 40 vuotiasta Airiston kamaria ja juhlikaamme runsain joukoin yhdessä 27.10.2018. Onnea...