Hetkiä historiasta, osa 8

Seuralaisesta jäseneksi – kun vielä oli aikaa!

Hyvä lukija,

oli kaunis, syksyinen iltapäivä 2017, kun minua suorastaan vaadittiin osallistumaan avecin roolissa Airiston nuorkauppakamarin rapujuhlille. En vastustellut. Ravut kuulostivat herkullisilta ja kamaritoiminta kiinnostavalta. Rapu ravulta ja snapsi snapsilta ilta nousikin varsin korkeisiin sfääreihin laulun raikaessa. Loppuilta oli hauska, muuta en millään mahda muistaa. 😀

Sitten tuli Selection-risteily, A-alueen kokous. Tyynellä Itämerellä kuu loi kauniisti merelle siltaa ja liike-elämän edustus oli vahvasti läsnä. Tästä sitten jatkettiin kuukausi myöhemmin Kiss My Businekseen (KMB), joka oli huikea – tuhansia JCI:tä verkostoitumassa ja tutustumassa toisiinsa. Siellä sain mahdollisuuden tutustua paremmin Ulfiin. En kadu, sillä sitä enemmän on tullut käytyä Naimassa (Club Naima on siis yökerho Turun keskustassa J). Mietin silloin, että täällä on hienoja ihmisiä. Olin kaikin puolin vakuuttunut.

Olin miettinyt kamariuraa jo viisi vuotta aikaisemmin, mutta silloin en halunnut lisäharrastuksia. Ajatus oli kuitenkin itänyt mielessäni nuo vuodet – vielä joskus haluan lähteä vapaaehtoistyöhön harrastamaan liike-elämän aktiviteetteja; tuttujani kun oli kamaritoiminnassa ollut mukana vuosien varrella, ja näin ollen orastava kipinä oli hieroutunut ajatuksissani. Muistan sen fiiliksen, joka heistä huokui: se oli miltei käsin kosketeltavaa. Jostain olin siis jäänyt paitsi, minkä halusin myös kokea.

Jonkin ajan kuluttua kuulin, että koejäsenhaku oli auki.. silloin heräsi ajatus, että nyt jos koskaan on mahdollisuus olla mukana toiminnassa. (Olinhan jo ehtinyt tutustua vallan loistaviin ihmisiin. Kiitos siitä kuuluu Eevalle.) Epäröin hetken, että miksi, aina voi avecinakin nauttia ilman suurempaa sitoutumista? Jäsenenä pitäisi olla jotain annettavaa ja täytänhän 40 vuotta jonkin ajan kuluttua, jolloin se on sitten siinä, kannattaako siis? (Tosin, näin 40 v. täyttämisen jälkeen, olen huojentuen huomannut, että kaikki on edelleen vallan hyvin ja elämä jatkuu, jopa rutkasti kokemuksia rikkaampana.) Olen kuitenkin niitä ihmisiä, jotka pyrkivät nopeisiin päätöksiin ja uskovat intuitioonsa, joten en pitkään miettinyt vaan laitoin hakemuksen menemään.

Seuraavaksi tulivat koejäsenhaastattelut. Siellä esiteltiin, miten mahtava ja hieno Airiston Nuorkauppakamari on, ja ennen kaikkea miten se on maailman paras harrastus. Harrastus!? Suorastaan innostuin; olinhan kaivannut uutta harrastusta: verkostoitumista, aktiivisuutta, tekemisen meininkiä, liike-elämään vaikuttamista, koulutuksia, itsensä kehittämistä, johtamisen harjoittamista ja uusia ystäviä, jotka ovat myös kiinnostuneita pääpiirteittäin samoista asioista. Olin vakuuttunut, elämässäni oli uudelle harrastukselle tilaa, olin innostunut, joten koejäsenyyteni alkoi!

Ensimmäinen koejäsentapahtumani oli pikkujoulut. Pikkujouluissa oli hienoa tutustua kaikkiin uusiin koejäseniin ja jäseniin. Aktiivijäsen Wilhelm A.k.a. Jeti tuli ”myymään” projektia, josta olin jo lähtökohtaisesti kiinnostunut. Olin ajatellut, että projektit ovat ne minun juttuni, joihin osallistumalla voin omalta osaltani olla aktiivinen. Miten muuten voi kehittää toimintaa kuin projektien kautta, ajattelin. Suostuin lippuprojektin projektipäälliköksi. Kipinää siihen antoi vielä se, että kyse oli kamarin 40-vuotisjuhlavuodesta. Edeltäneet, ikääntyneet, yli 40-vuotiaat poispotkitut toimivat hyvinä motivaattoreina. (Olinhan vielä alle 40 ja oli hienoa laittaa ”korteni kekoon” tähän jatkumoon. Olenhan aina ollut kiinnostunut talouden kantamisesta – ja mikä parasta, harrastaen – Because, fail should be always accepted.)

Lippuprojektiin osallistui yli 20 jäsentä ja koejäsentä. Oli hienoa vastata projektista ja luovia kohti tavoitteita samalla tutustuen uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ja motivoida heitä ylittämään itsensä. Ja kuten jotkut viisaat ovat todenneet, niin kauppa se on mikä kannattaa! Lippuprojekti onnistui erittäin hyvin, ja olen tosi kiitollinen kaikille siihen osallistuneille. Tosiaan, Vallanvaihdossa ennustettu taloudellinen menestys oli taattu! Todettakoon näin jälkikäteen, että vapaaehtoistyö vaati kuitenkin hieman enemmän herkkyyttä ja jäsenien aktivoimista ja motivoimista verraten työelämään. Jos saat ihmiset motivoitumaan ilman rahallista korvausta, niin sen jälkeen se on työelämässä lastenleikkiä.

Sitten tuli Vallanvaihto. Vallanvaihto kuulosti mielenkiintoiselta, mutta hieman epäilyttävältä. Kenellä on valtaa, millaista valtaa ja kuka haastaa ja miksi, sekä kuka sen vallan sitten menettää/saa jne, mietin mielessäni. Vallanvaihdossa pressana toiminut Heikki Sainio ojensi vastuunsa helpottuneena, mutta onnellisena seuraajalleen Terhi Rutaselle, kauniin ja koskettavin sekä rohkaisevin sanoin tulevasta vastuusta kaikkien pönöttäessä asiaankuuluvalla arvostuksella. Hienoja hetkiä. Aktiivisia jäseniä palkittiin. Muistoistani nousee esille Wilhelm, joka sai aktiivisuudestaan niin paljon palkintoja, että oikein hämmästelin. Tämän kaverin täytyy olla kyllä ollut todella aktiivinen… Koin sen arvostuksena menetetystä ajasta kamaritoiminnan hyväksi. Koejäsenet myös ennustivat tulevan vuoden toiminnan. Kamarin 40-vuotisjuhlavuosi oli taloudellisesti turvattu ja tulevaisuus näytti mahtipontiselta. Olin innostunut ja voimissani.

Suurin anti Airiston kamarista ovat olleet uudet mukavat ystävät ja Naiman VIP-kortti. Priceless! Johtamisen saralla pääsin vetämään projektia, josta jäi erinomaisia muistoja ja jossa ylitin itseni. Jos poikani kysyisi kiikkutuolissa kamaritoiminnasta, niin ei tarvitsisi valehdella. Sanoisin hänelle, että kun vielä olet alle 40 v., niin olisiko jo aika liittyä?

Vielä on edessä lippuprojektin karonkka, huikea 40-vuotisjuhla, pikkujoulut, jouluinen aamupuuro ja Gdanskin joulusaunamatka. Näitä kädet syyhyten ja vesikielellä odottaen!

Sanottakoon vielä, että milloinkaan ei ole liian myöhäistä – paitsi, jos olet yli 40 v. ja haluat mukaan kamaritoimintaan. Tehty, kokemuksia rikkaampana! \o/

Kaikkea hyvää ja aktiivista kamariuraa kaikille toivotellen,

Teksti: Kristian Närhi, koejäsen 2018 (syksyn 2018 jäsenvalintakokouksesta alkaen jäsen ja tammikuussa 2019 poispotkittava)

loka 9, 2018 | Posted by in Hetkiä historiasta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Hetkiä historiasta, osa 8
By Karlex