Merikelpoisuus pitää onnettomuudet loitolla

Merikelpoisuus pitää onnettomuudet loitolla

Itse olen saanut ilon päästä veneilemään jo pikkupojasta alkaen, ja sitä kautta oppinut myös niitä kuuluisia hyviä merimiestapoja. Viimeiset parikymmentä vuotta olen enemmän nauttinut purjeveneen kyydistä, ja purjehtiessa voi leikkisästi sanoa, että ollaan perillä jo siinä vaiheessa, kun purjeet saadaan nostettua. Mutta toki todellisuudessa sitä ehtii kyllä välillä, joko tyynessä kelluessa taikka kovassa myrskyssä heiluessa, toivoa, että se satama jo näkyisi horisontissa.

Purjeveneessä olen tottunut siihen, että vene tulee olla merikelpoinen, kun satamasta lähdetään, ja sama lainalaisuus koskee toki myös moottoriveneitä, sillä keli saattaa muuttua ja vene kallistua rajustikin, jos esim. ukkoskuuro osuu kohdalle. Ennen lähtöä on siis hyvä tarkastaa, ettei tavarat ole hujanhajan eikä mitään pääse tippumaan, vaikka välillä oltaisiin kovinkin kallellaan. Lisäksi hyvä tarkastaa, että merikortit löytyvät, polttoainetta sekä vettä on tankeissa riittävästi suunniteltua pidempää tarvetta varten, ja että septitankki on tyhjennetty. Näillä helpoilla tarkastuksilla estetään kalustovaurioita sekä pidetään huoli siitä, ettei merihätä pääse yllättämään, vaikka suunnitelmat matkalla vaihtuisivatkin.

Ja niitä muita hyviä tapoja. Tässä muutama helppo, maksuton ja vaivaton tapa:
– jos olet jo satamassa ja näet veneen saapuvan laituriin, niin käy ottamassa vene vastaan tarjoamalla apua esim. kiinnitysköysien kanssa.
– jos joku on lähdössä, niin siinä voi myös tarjoutua auttamaan.
– laiturilla on kohteliasta tervehtiä kanssaveneilijöitä, aivan kuten heille moikataan kohdatessa veneellä.

Leppoisia tuulia ja turvallista veneilyä, ei olla tolloja merellä(kään).

Kimmo Hollmén
Senaattori #77169 

Haluatko olla tollo merellä?

Pelaa kesän ykköspeliä Tollot Merellä – saat omasi verkkokaupasta