Yksi Suomen nuorkauppakamaritoiminnan merkittävimmistä yhteiskunnallisista
saavutuksista on nykyisen työelämään tutustumisen (TET) käynnistäminen Suomessa, kun Kouluhallituksen pyrkimykset olivat epäonnistuneet.
Vuonna 1976 Kouluhallitus perusti työryhmän, jonka tavoitteena oli koulun ja työelämän
lähentyminen. Kahden vuoden kuluttua ryhmä lopetti toimintansa, koska se ei onnistunut
tehtävässään. Kaarinan koulutoimenjohtaja Jukka Tamminen ja Kaarinan Nuorkauppakamarin
(nykyinen Airiston NKK) perustajajäsen Karl-Magnus Spiiki asuivat samassa rivitalossa. Kun erään
naapurijutustelun yhteydessä oli puhetta koulujen ja työelämän lähentämisestä, pyysi Tamminen
nuorkauppakamarilta apua.
Tästä alkoi projekti Koulusta Työelämään (1979), joka myöhemmin laajeni koko maahan ja myös
ulkomaille. Projekti sisälsi kahden tunnin aktivoivat luennot kouluissa eri luokille ja viikon
työpaikkaharjoittelun järjestäminen koululaisille: alussa kamarin jäsenten yrityksissä ja työpaikoilla,
myöhemmin muuallekin.
Luentojen ideana oli esitellä nuorille tuttu yritys - nakkikioski. Kun perusasiat oli käyty läpi kuvien
avulla, jaettiin oppilaat 4-5 hengen työryhmiin. Sitten heille kerrottiin yhden nakkisämpylän
myyntihinta ja annettiin valmis luettelo yrityksen kuluista. Listan avulla työryhmät saivat arvata
miten paljon rahaa meni eri kuluihin (liikevaihtovero, raaka-aineet, palkat, sosiaalikulut jne.).
Kiinteiden kulujen kohdalla oli vain yksi luku, mutta listassa mainittiin mitä kaikkea siihen kuului.
Koululaiset innostuivat monesta syystä. Nuori, vieras ja kokematon ”opettaja” toi vaihtelua
kouluarkeen. Kalvojen kuvat olivat hauskoja ja helposti ymmärrettäviä. Kuuntelemisen sijaan he
saivat osallistua. Työskentely ryhmissä oli siihen aikaan kouluissa vieras käytäntö. Lukujen
arvaaminenkin oli hauskempaa kuin valmiin tiedon omaksuminen.
Kun ryhmät olivat jakaneet nakkisämpylän myyntihinnan kulueriin, kerrottiin jokaisen kohdalla
tarkemmin mitä ne tarkoittivat käytännössä. Hauskaa kilpailuhenkeä syntyi, kun jokaisen kuluerän
kohdalla selvisi, mikä ryhmä oli arvannut lähimmäksi. Kun luvut oli käyty läpi, näytettiin
laskelman rinnalla todellisen yrityksen tuloslaskelma. Koululaisten ilmeet olivat näkemisen arvoisia,
kun he ymmärsivät yrityksen kulurakenteen ja miten maksamalla veroja yritys vaikuttaa koko
yhteiskunnan hyvinvointiin. Tähän asti suuri osa oli kuvitellut, että kun he ostavat nakkisämpylän,
panee yrittäjä kaikki rahat taskuunsa.
Käsikirja kalvoineen tehtiin kamarin toimesta. Kuvittajaksi saatiin tunnettu piirtäjä Mauri Kunnas.
Tunnit onnistuvat jopa erinomaisesti, kun luennoimisen sijasta kamarin jäsenet saivat johtaa
ryhmätyöskentelyä ja vastata kysymyksiin. Pian kamarissa levisi tieto onnistumisista ja
mahdollisuudesta harjoitella esiintymistaitoa. Sen seurauksena löytyi halukkaita jopa enemmän
kuin tarvittiin.
Koulumaailman vastaanotto oli alussa erittäin epäilevä ja jopa negatiivinen. Samaa suhtautumista
esiintyi yritysmaailmassa. Näihin asenteisiin Kouluhallituksen asettama työryhmäkin oli törmännyt.
Mutta kun hyvät kokemukset luennoista ja työharjoitteluista levisivät ”suusta suuhun”, kiinnostui
Airiston (entinen Kaarinan) Nuorkauppakamarin projekti 1979 - 1982
mediakin. Nuorkauppakamarin innostunut ja ennakkoluuloton henki sekä rohkeus ryhtyä sanoista
tekoihin sai arvostusta. Vähitellen asenteet kouluissa ja yrityksissä muuttuivat.
Vuonna 1980 Koulusta työelämään valittiin kansalliseksi projektiksi.
Vuonna 1981 sen toteutti yli 90 % Suomen nuorkauppakamareista. Samana vuonna sitä
markkinointiin myös kansainvälisesti.
Vuonna 1982 Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Vaalikokouksessa projekti (käytännössä kokeiltu
toimiva malli) luovutettiin yhteiskunnalle. Vastaanottajana toimi Helvi Sipilä.Kirjoitti
Karl-Magnus Spiik
Kaarinan Pres 1989, NP 1981, Senaattori 30205
PS
Projektista tehtiin myös video, jonka tilaajana oli Suomen Yrittäjät, rahoittajana Suomen
Yhdyspankki ja käytännön esimerkkinä (kuvauskohteena) Hesburgerin ensimmäinen nakkikioski
Turussa.
Alue A sivut:
https://www.a.nuorkauppakamarit.fi/
Nuorkauppakamareiden valtakunnalliset sivut:
© Airiston Nuorkauppakamari 2021